tiistai 23. helmikuuta 2010

Takapakkia

Koska koen niiskuttajat* yhdeksi ärsyttävimmistä ryhmistä yliopiston kirjastoissa, ja kuulun tällä hetkellä itse tuohon joukkoon äänekkääseen, päätin jäädä kotiin työskentelemään.

Olen siis kipeä ja synkkä. En ihan OP-synkkä, mutta melkein.

Kipu johtuu kurkusta, synkkyys graduahdistuksesta.
Kun ehtii tottua rutiiniin työskentelyssä, tulee sairasvälipäivistä erittäin ahdistunut olo.
Luterilaiseksi kutsuttu työmoraali vaatisi tekemään töitä kahta kovemmin kotona.

Mutta olo on vetelä. Ja tätä myöten saamaton. Rivit syntyvät, jos syntyvät, hitaasti. Ja sekin on valehtelua, ei niitä synny juuri ollenkaan. Ja jos syntyisi, ne olisi kuitenkin ihan huonoja.

Ja aikataulukin painaa päälle. Ja muut tyhmät rästihommat. Ja varmasti on vielä jotain muutakin, en nyt vaan muista.

Nih.


Varsin valoisa asenne siis kaiken kaikkiaan. Taidan mennä jakamaan tätä riemua sittenkin kirjastoon.


*muita ovat muun muassa ryystäjät, heilujat ja äänekkäät.

Ei kommentteja: