torstai 11. helmikuuta 2010

Kärpänen vesilasissa - hienoa!

Ihmiset on hauskoja.

Enkä puhu nyt vain Aapelista.* OP oli myös hauska.

Hän harjoitti nimittäin omien sanojensa mukaan "mitä pirullisinta muistilippusysteemiä".
Kirjoitteli milloin mieleen sattui salaperäisiä muistiinpanoja, joiden "kabbalistinen salakieli" oli jokaiselle muulle, paitsi hänelle itselleen "käsittämätöntä".

Joskus se oli tosin käsittämätöntä myös hänelle itselleen.

"... löysin eilen kolmisen viikkoa sitten tehdyn muistiinpanon 'Kärpänen vesilasissa - hienoa!', jonka nerokkuutta yhtä vähän kuin ideaakin minun oli enää mahdotonta tajuta. Olen sitä kovasti surrut, sillä olihan siinä kaiken lisäksi vieläpä erikoinen huudahdus 'Hienoa'..."

Kerran MK palasi lomilta miesten yhteiseen asuntoon, jossa kaikki valot paloivat ja OP istui nojatuolissa lukien omaa teostaan, tunteisiinsa uponneina.

Mitä sinä itket?, MK kysyi.

Tukahtuneella äänellä OP vastaa: "Kun minä kirjoitan niin hyvin!".
Seuraa jälleen syventyminen kirjaan, ja hetken päästä OP:n reippaampi huudahdus: "Tehkääs perässä!"

Aikamoista! Ja siinäpä muuten kaksi huudahdusta, joita ei ole odotettavissa tämän gradun tiimoilta. Sanoi hän suomalaisen huonolla itsetunnolla.


* Ja Aapelin kohdallakin kyse oli lähinnä hänen kirjoituksistaan. Henkilönähän se on voinut olla vaikka minkälainen kääpä. Paitsi että tuskin oli.

Ei kommentteja: