Harmaasilmä

Muutama päivä arkistoissa sumentaa todellisuuden tajun.
Ja ajantajun.

Uppoan ja upottaudun historiaan.

TK-kirjoitukset ovat pirun kiinnostavia. Vaikka pitäisi keskittyä vain OP:n ja MH:n tuotoksiin, ei sitä voi olla vilkuilematta myös muidenkin tekstejä.

Ne ovat niin herttaisia.*
Innokkaita.
Ja outoja.
Asenteellisia.

Ja kun muutamat niistä on kirjoitettu käsin, kaunolla. Silloin tietää, että sitä on aherrettu jossain kannon päällä, tylsällä kynällä, lähellä tapahtumia, inspiraation vallassa.

En enää ole arkistossa. Olen Itä-Karjalassa. Täällä:

”Aunuksen kylämaisema on kuin keltaiseen kehykseen upotettu himmeänharmaa tinapeili, jonka pinnalta syksyiseen aamuauringon vielä lämmin käsi hiljaa ja varoen pyyhkii pois pirttien savua ja yön kylmää huurua.”

Olen ehkä saattanut syntyä väärään aikaan.



* yhdessä on vieno julkaisuohje ”Suomen Kuvalehteen ja muihinkin, jos kelpaa”.