Curriculum

Olen työmarkkinoita silmällä pitäen päivitellyt ansioluetteloani (sekä suomeksi että) englanniksi, kansainvälisessä maailmassa kun elämme.

Koska olen mielestäni melko monella tasolla taidoiltani excellent, alkoi kyseisen sanan kohdalla esiintyä ylikäyttöä. Luonnollisesti ryhdyin miettimään synonyymejä ja kaivoin sanakirjan esille. MOT ehdotti seuraavia:

outstanding, A1 or A-one (informal), admirable, bitchin' (U.S. slang), bodacious (slang, chiefly U.S.), boffo (slang), brill (informal), brilliant, capital, champion, chillin' (U.S. slang), choice, cracking (Brit. informal), crucial (slang), def (slang), distinguished, dope (slang), estimable, exemplary, exquisite, fine, first-class, first-rate, good, great, jim-dandy (slang), mean (slang), mega (slang), meritorious, notable, noted, prime, select, sovereign, sterling, superb, superior, superlative, the dog's bollocks (taboo slang), tiptop, top-notch (informal), topping (Brit. slang), world-class, worthy 

Innostui eritoten vaihtoehdosta bitchin'. Kuvitelkaa nyt;
English, verbal and written - bitchin'
tai
MS Office skills - bitchin'

On niin hankalaa erottautua joukosta näin päivinä, joten ehkä tässä olisi hyvä keino. 
Ja kukapa ei palkkaisi moisilla taidoilla varustettua henkilöä? 
 Haluaisin tietää.

Kaikki hyvä

Opiskelujeni lähestyessä loppuaan on olo hieman haikea.
Mutta myös tyytyväinen.

Yliopisto on ollut oikea valinta; samoin tiedekunta ja pääaine.

Historian opiskelu on merkinnyt minulle sekä ympäröivän maailman että oman maailmani ymmärtämistä.

Yleisestä yksityiseen. Muista minuuteen. Ympäristön sovittamista omaan itseensä ja päin vastoin.

Vaikka gradun jälkeinen elämä näyttää tällä hetkellä aavistuksen vaikealta*, en siltikään voi katua opiskeluvalintaani. En yhtään.

Jos en VTM-papereillani saa töitä, olen saanut kuitenkin jotain paljon arvokkaampaa –
Henkistä pääomaa.*

Tietoa, jolla pärjää elämässä.*
Joka pysyy mukana.
Joka kantaa pitkälle.
Jonka avulla rakentaa uutta.


Ja sitä ei kuulkaa taantumat hetkauttele!




*itkettää, kun lukee uutisia ja katselee työpaikkailmoituksia.
*cheers, Marx!
*ja Trivial Pursuitissa.

Jaa gradu vai?

Gradutiedostoni alkavat pölyttyä*.

En ole vilkaissutkaan koneen suuntaan kohta kolmeen viikkoon koska olen ollut töissä/laiska/syönyt jäätelöä/tukahtunut kuumuuteen/stressannut valmistumisen jälkeisestä elämästä.

Kait se siellä itsekseenkin kehittyy. Niin kuin olut tai leipätaikina.*

Ja eikös se gradun kanssa puuhastelu olekin vähän niin kuin pyörällä ajamista; sitä taitoa ei koskaan unohda?

Että ei mitään hätää, vaikka en sitä vähään aikaan ajattelisikaan.

Sitä paitsi ajattelin lotota tulevana viikonloppuna, ja koska voittomahdollisuuteni ovat suuret voin valmistautua vapaaherrattaren elämään, eikä vapaaherrattaret tarvitse mitään loppututkintoja. Niillä on rahaa (ja hieno titteli).

Niin että in your face omatunto. Kaikki on suunniteltua ja tarkkaan harkittua.

Ei pelkkä hattuteline tämän blogin pitäjä!


JÄLKIHUOMAUTUS 1: Lottopottina onkin vain miljoona euroa. Ei riitä. Suunnitelmani kehnous alkaa näkyä.

JÄLKIHUOMAUTUS 2: Unohdin sitten muutenkin lotota. Aloitan suunnitelman c suunnittelun.



* vertauskuvallisesti, siis. eihän tietokoneen tiedostot pölyty, hyvät hyssykät sentään.
* ja sitten kun syksyllä taas avaan kansiot niin sieltä löytyykin ihanainen valmis pro gradu –tutkielma.

1:62

Aurinko on paistanut sokean kanan jyväkasalle - sain harjoittelupaikan kesäksi.

Tunnen suurta helpotusta. Todella suurta. Ja olen hyvin kiitollinen.
Mutta olen samalla hieman ihmeissäni. Ja ennen kaikkea kauhuissani.

Tätä yhtä harjoittelupaikkaa haki 62 opiskelijaa. Siis k u u s i k y m m e n t ä k a k s i, auki kirjoitettuna.
Haastatteluun kutsuttiin kaikkiaan 4 henkilöä. Siis vain n e l j ä. Se on lyhyen matikkapääni mukaan vähemmän kuin yhdessä (terveessä) kädessä on sormia.

Onneani nakertaakin nyt pelko jatkosta.
Minkälainen tilanne on tuolla oikeassa työmaailmassa? Jos hyvinkin pieni/nimellispalkkaiseen paikkaan hakee 62 ihmistä? Jos 62 ihmistä on valmis tekemään kolme kuukautta töitä alle 1000 eurolla kuussa, niin kuinka moni on valmis tekemään niitä hieman isommista (jopa yli 1000 euron) summista?

Veikkaisin, että muutama? Tai sitten aika moni.

Tässä kohtaa lyhyt matematiikka on jälleen avuksi. En todennäköisesti osaa ajatella kaksinumeroisia lukuja pidemmälle. Ainakin kieltäydyn tekemästä niin.

Ja jos sain petkuhuiputettua jo yhden tahon palkkaaman minut, pystynen siihen myös toisen kerran. Kai.